Mielenterveyden ongelmat ovat nykyisin yleisiä. Ne voivat aiheuttaa masennusta, pahaa oloa, itsemurha-ajatuksia, pelkoja, unihäiriöitä, ihmissuhdeongelmia, eristäytymistä, käytöshäiriöitä tai muuta kärsimystä. Ne voivat tuntua myös ruumiillisina oireina. Lukuisat tutkimukset todistavat, että psykoterapialla voidaan hoitaa yleisimpiä mielenterveysongelmia. Onnistuneen hoidon tuloksena potilas voi kokea muun muassa itsetuntonsa parantuneen, ongelmien lievittyneen tai oireiden poistuneen.

 

Hyvässä hoidossa on mahdollista löytää elämälle uusia merkityksiä ja korjata oman polkunsa suuntaa. Parhaimmillaan terapiassa voi mieltää oman menneisyytensä uudesta armollisemmasta näkökulmasta ja palauttaa uskoa tulevaisuuteensa. Terapian yleisenä tavoitteena on parempi elämänhallinta, jonka avulla elämän asettamia – uusia ja vanhoja – haasteita on helpompi kohdata.

 

Psykodynaamisesti painoittuneissa hoidoissa tärkeää on oman itsetuntemuksen ja ylipäätään tiedostamisen lisääntyminen omien oivallusten avulla. Terapeutti voi olla tässä apuna, mutta loppujen lopuksi terapian läpikäyminen vaatii potilaalta muun muassa pitkäjänteistä sitoutumista ja voimavaroja mennä vaikeidenkin vaiheiden läpi. 

 

Terapiaprosessi on tietynlainen matka kohti yhdessä sovittuja terapian tavoitteita. Reitti, matkan maisemat ja yksityiskohdat selviävät matkan aikana. Määränpäänä on paradoksaalisesti matkan jatkaminen omin päin, ilman terapiaa.  

​

Terapian tavoitteet määritellään aina ennen hoidon aloittamista. Psykoterapia perustuu yleisesti hyväksyttyihin psykologisiin menetelmiin, joista on myös hyväksyttyä tutkimusnäyttöä. Psykoterapeutin nimike on suojattu ammattinimike. Psykoterapeuttia sitovat terveydenhuollon ammattihenkilöille määritellyt vaatimukset ja vastuut, kuten asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet. Psykoterapian tavoitteita ja käytäntöjä voidaan tarkastella hieman eri näkökulmista. Näihin vaikuttavat psykoterapian suuntauksen lisäksi lähettävän tahon tai terapian rahoittajan standardit.   

​

Kelan kustantamassa vaativassa lääkinnällisessä Kuntoutuksessa (VLK) painopiste on "terapian saajan" toimintakyvyssä. Potilaan sijaan puhutaankin kuntoutujasta. VLK:ssa psykoterapian tavoitteena on auttaa psykoterapian keinoin kuntoutujaa, jolla on psyykkisistä häiriöistä johtuvia huomattavia vaikeuksia selviytyä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. Psykoterapialla pyritään lieventämään kuntoutujan mielenterveyden häiriötä, tukemaan normaalia kehitystä sekä lisäämään kuntoutujan itsetuntemusta, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Terapiassa otetaan huomioon kuntoutujan yksilölliset rajoitteet ja voimavarat. Terapian tavoitteena on, että kuntoutuja löytää kykyä selviytyä jokapäiväisen elämän haasteista ja vuorovaikutuksellisista vaatimuksista. 

 
Terapiastandardeissa on jätetty jouston varaa menetelmien suhteen, sillä nykyään tunnustetaan se, että jokainen terapiasuhde on omanlaisensa: tärkeintä on potilaan/kuntoutujan ja terapeutin aito kohtaaminen. Vaihtelun pitää kuitenkin perustua potilaan tarpeisiin. VLK-standardissa psykoterapeutti valitsee psykoterapiassa käytettävät menetelmät. Ne vaihtelevat kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin työtapojen mukaan. Psykoterapia voidaan toteuttaa esimerkiksi analyyttisesti suuntautuneena tai kognitiivisena terapiana. Psykoterapian pääasiallisena työmenetelmänä on kuntoutujan ajatuksista ja tunteista sekä ongelmista puhuminen ja niiden jäsentäminen käsiteltävään muotoon luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Usein lasten ja nuorten kohdalla – samoin kuin kuvataideterapiassa – käytetään myös toiminnallisia menetelmiä käsiteltävien asioiden ilmaisemiseksi ja hoitamiseksi. 

​

​

Kustannukset

 

Potilaan/kuntoutujan omat kustannukset vaihtelevat terapian rahoitussysteemien mukaan.

 

Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa Kela maksaa toteutuneen hoidon kuntoutussuunnitelman ja omien sääntöjensä mukaisesti. Asiakkaalle jäävät maksettavaksi arviointikäynnit, peruutuksien kustannukset ja mahdolliset yhdessä sovitut ylimääräiset tapaamiskerrat. 

​

Erotuksena edelliseen Kelan kuntoutuspsykoterapiassa asiakas maksaa toteutuneesta kuntoutuksesta omavastuuosuuden ja Kela maksaa loput.  

​

Psykoterapiaa voi hankkia myös asiakkaan omalla kustannuksella tai muulla rahoituksella, kuten vakuutusyhtiön kautta.

​

​

Lisätietoja

​

Olen Kelan hyväksymä palveluntarjoaja. Minulla on voimassa olevat sopimukset kuntoutuspsykoterapiasta aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapeuttina. Teen myös psykoterapiakuntoutusta musiikkiterapiana 16–24-vuotiaiden nuorten kanssa. Tietoni voi tarkistaa Kelan palveluntuottajahausta.

​

Alla on lisätietoja eri psykoterapiavaihtoehdoista, niiden ikärajoista, vaatimuksista, muodoista, korvauksista jne. sekä linkit ohjeisiin, joissa kerrotaan, miten terapiaan hakeudutaan.

​

​